Author name: FSTeH

Kansalainen terveydenhuollon yhteistyökumppaniksi Sosiaali- ja terveydenhuolto haluaa aktivoida kansalaisia. Digitalisaatio ja terveydenhuollon muutokset ovat mahdollistaneet sen, että kansalaisen rooli on tulevaisuudessa entistä enemmän terveydenhuollon kumppani. Terveydenhuollon murros on todellinen ja maaliskuun kansainvälisessä XXIII Kansallinen telelääketieteen ja eHealth -seminaarissa esillä ovatkin kansainväliset eHealth-virtaukset. Merkittävänä teemana on lisäksi kansallisen terveysuudistuksen vaikutukset erityisesti kansalaisen näkökulmasta. Terveydenhuolto tähtää yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, jolloin varsinaista sairaanhoidon osuutta olisi mahdollista keventää. Jotta kansalaisten hyvinvointiin liittyvät riskit olisi mahdollista tunnistaa riittävän varhaisessa vaiheessa, on kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuun osallistuville saatava käyttöön riittävät tiedot. Näin olisi mahdollista päästä ennakoivaan analytiikkaan, jonka avulla terveyttä voidaan hoitaa ajoissa. – Sähköisten palvelujen on oltava luonnollinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua. Työn automatisoinnin myötä aikaa ja resursseja säästyy sekä vapautuu monimutkaisiin, asiakaskeskeisiin ja luovuutta vaativiin tehtäviin, toteaa STeHS:n puheenjohtaja Arto Holopainen. EU:n näkemys rajat ylittävästä terveydenhuollon palvelujen tilanteesta Seminaariin osallistuu terveydenhuollon toimijoita 32 maasta. Esillä on myös EU:n näkemys rajat ylittävän terveydenhuollon palvelujen tilanteesta, ja tilaisuudessa saadaan laaja näkemys sekä yleiseen terveyspoliittiseen keskusteluun että digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Seminaarin aikana on hyvä mahdollisuus hahmottaa myös sitä, miten Suomi sijoittuu kansainväliseen telelääketieteen ja eHealth -kenttään. Seminaarin järjestävät Suomen telelääketieteen ja eHealth seura ry sekä International Society for Telemedicine and eHealth yhdessä teemana “eHealth2018 – Health communities facing cyber transformation” Tervetuloa mukaan 15.-17.3.2018 Helsingin ja Tukholman välillä Viking Line M/S Mariellalla (Lehdistöllä on mahdollisuus vierailla konferenssissa Helsingissä laivan vielä ollessa satamassa)  Seminaarin ohjelma on suunnattu niin terveydenhuollon arjen ammattilaisille kuin tekniikan ja palveluiden kehittäjille. Kohtauspaikkana konferenssi tarjoaa tuoretta tietoa lääkäreille, hoitohenkilökunnalle sekä hallinnosta, suunnittelusta ja koulutuksesta vastaaville. Seminaarin yhteydessä Games for Health Finland järjestää eHealth2018 Game Jam -pelinkehitystapahtuman, joka tuo yhteen terveydenhuollon ammattilaiset sekä pelinkehittäjät luomaan uusia ideoita ja tapoja soveltaa eHealth -teknologiaa terveyden edistämiseen hyödyntäen pelillisyyttä. Lisäksi seminaarin yhteydessä järjestetään avoin työpaja test bed ja living lab -toimijoille. Työpajan tarkoituksena on kerätä ja tunnistaa pohjoismaisia toimijoita yhteiselle alustalle, jotta kansalaiset ja yritykset löytävät tarvitsemansa kotihoidon ja etähoidon palvelut helpommin.

Suomen telelääketieteen ja eHealth seuran hallitus jakaa vuosittain eHealth- tunnustuksen. Palkinnon saamisen kriteereinä on erityisen ansiokas toiminta telelääketieteen alueella, joksi katsotaan esimerkiksi telelääketieteen ja/tai eHealth alaan kuuluva väitöskirja tai muu erittäin merkittävä seuran tavoitteiden mukainen toiminta kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Palkinto jaetaan vuosittaisen kansallisen seminaarin yhteydessä. Vuonna 2018 eHealth-tunnustuspalkinto jaetaan viidennentoista kerran. eHealth-tunnustuspalkinnon perusteet: Nyt käsillä olevana konferenssin 23. vuonna seuran hallitus päätti jakaa kolme eHealth-tunnustuspalkintoa painottaen tuoretta tutkimusta, uraauurtavaa työtä innovaatiopalveluissa ja merkittävää elämäntyötä eTerveyden hyväksi: FT Sari Palojoki väitteli 21.4.2017 Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon alalta “The understanding and prevention of technology-induced errors in Electronic Health Records: A path toward health information technology resilience”. Palojoen kehittämä uusi ennakoivan riskienhallinnan työkalu, FIN-TIERA, osoitti alustavia mittausominaisuuksia tutkimuksessa. Sen käyttöönotto voi edistää organisaatioiden sietokykyä (resilienssi) potilastietojärjestelmien virhetilanteiden osalta. FIN-TIERA voidaan ottaa koekäyttöön sairaalaympäristössä, ja tutkimus suosittaa sen käyttöönottoa tulevaisuudessa osana terveydenhuollon vika- ja vaikutusanalyysiä (HFMEA, Healthcare Failure Mode and Effects Analysis). Palojoen tutkimus tuo uutta tietoa terveydenhuollon tietohallinnon ja potilasturvallisuuden alueille, ja sillä on merkitystä käytännön toiminnalle. Vastaavanlaisia tietojärjestelmien käyttäjänäkökulmasta tehtyjä tutkimuksia on julkaistu kansainvälisessäkin tiedekirjallisuudessa vain vähän. Tutkimus osoitti, että kohdennettu käyttäjäkoulutus mahdollistaa nykyistä paremman virhetilanteiden hallinnan. Tutkimuksessa tunnistettiin myös lukuisia kehitys-tarpeita tämänhetkisissä potilastietojärjestelmien turvallisuuden seurantajärjestelmissä. Lisätietoja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2460-5 Oulu HealthLabs. Oulu HealthLabs on OuluHealth –ekosysteemin alla toimiva terveysteknologian ja hyvinvointipalveluiden innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö, joka tarjoaa yrityksille todenmukaisen ympäristön tuotekehityksen eri vaiheisiin, ja mahdollistaa ammattilaisten työssä syntyneiden ideoiden viemisen käytäntöön. Oulu HealthLabs koostuu kolmesta osasta: OYS TestLab, Oulu WelfareLab ja Oamk SimLab. Oulu HealthLabs perustettiin erityisesti yritysten pyynnöstä mahdollistamaan joustava yhteistyö palvelujärjestelmän ammattilaisten ja yritysten välillä. Toisaalta testausympäristö tarjoaa Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 –ohjelmalle tilat ja menetelmät uusimpien lääketieteellisten teknologiaratkaisujen testaamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Oulu HealthLabsin toiminta vakinaistettiin vuonna 2017 kolme vuotta kestäneen EU-rahoitteisen projektin päätyttyä. HealthLabsin palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu siten, että palveluiden hankkiminen on mahdollista pienillekin yrityksille. Palvelut kattavat koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja kotiin vietäviin sosiaalipalveluihin. Oulu HealthLabs tarjoaa fyysisen tilan ohella virtuaalisen testausalustan, jonka avulla voidaan kehittää turvallisesti suljetussa ympäristössä sähköisiä terveyspalveluita, laitteita ja välineitä kansalaisten ja ammattilaisten käyttöön. Alusta on integroitu merkittävimpiin Suomessa käytettyihin potilastietojärjestelmiin ja pilvipalveluihin. Kokonaisuus mahdollistaa IoT-laitteiden kehittämisen ja testaamisen yhdessä ammattilaisten kanssa. OYS TestLabissa on tiettävästi maailman ensimmäinen sairaalaan rakennettu 5G-kehittämis- ja testausympäristö. Tähän mennessä Oulu HealthLabsin palveluita on käyttänyt lähes 150 yritystä ja sen toimintaan on osallistunut eri tavoin useita satoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.   Lisätietoja: http://ouluhealth.fi/labs/ ja http://www.oys2030.fi/testausymparisto Esa Siivola on erityisesti videoneuvottelun asiantuntijan roolissa laajasti tunnettu 1990 ja 2000 luvuilla tekniikan kanssa painiskelleiden terveydenhuollon ammattilaisten parissa. Hän on myöhemmin laajentanut toimialuettaan erilaisten tekniikoiden hyödyntämiseen Telemed & eHealth tarkoitusperiin sekä kirjoituksillaan mm. Tekniikan Maailmassa levittänyt tietoa uusista mahdollisuuksista hyödyntää teknologiaa. Esa toimi seuran hallituksessa v. 1999-2003. Finnish National eHealth Award 2018 The Board of Finnish Society of Telemedicine and eHealth delivers annually national eHealth award. The award is based on significant accomplishments in the field of telemedicine and eHealth. The required activity can be for example a doctoral thesis in this area or some other important activity in the national or international level supporting the society’s goals. The award is delivered during annual Finnish national conference on telemedicine and eHealth. In the year 2018, Finnish national eHealth award is delivered 15th time. eHealth award arguments The Board of Finnish Society of Telemedicine and eHealth decided to deliver three Finnish National eHealth Awards at the 23rd Finnish National Telemedicine and eHealth Conference emphasizing novel research, pioneering innovation services and significant lifework for the benefit of eHealth: PhD Sari Palojoki’s doctoral thesis “The understanding and prevention of technology-induced errors in Electronic Health Records: A path toward health information technology resilience” dissemination on social sciences and business studies was held on 21st of April 2017 at University of Eastern Finland. The purpose of the study was to provide a comprehensive picture of the characteristics of technology-induced errors in electronic health records (EHR). Palojoki developed and validated a new FIN-TIERA tool, which showed initial measurement properties, for proactively detecting and preventing errors from the user perspective. Refining existing safety monitoring systems and implementing the FIN-TIERA tool in healthcare will guide clinical EHR safety towards more resilient practice. The FIN-TIERA tool can be taken for trial use in a hospital environment and the study recommends tool’s usage in the future as part of a Healthcare Failure Mode and Effects Analysis (HFMEA). Palojoki’s research brings new knowledge for the healthcare information management and patient safety, and is relevant to practical work. The study showed that targeted training for EHR users will enable better coping when EHR risks are encountered. Studies in this thesis have also revealed many challenges in the existing patient safety monitoring systems. Reference: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2460-5 Oulu HealthLabs is a testing and development platform that provides innovators and companies in the health and welfare technology domain an integrated healthcare environment and feedback from health professionals. Oulu HealthLabs is consisting of three different sites, which offer an optimal choice for different ideas: OYS TestLab, Oulu WelfareLab and Oamk SimLab. Oulu HealthLabs concept was formalized in a three year EU-funded project and now it has been permanent since 2017. The concept was created to answer the demands set by the enterprises and it was based on former ten years old testing collaboration between health professionals and enterprises in the region. The services are provided as a product package suited for SMEs, too. The services cover a wide range of social and health care from specialized hospital care to primary and home care. OYS Testlab within Oulu Healthlabs consortium provides a secure development environment that is integrated to the most important patient information systems in Finland. Therefore it is possible to safely test and develop e.g. new IoT and eHealth solutions for citizens and professionals. OYS Testlab has to our knowledge the first in the world mobile 5G network environment in a hospital. By 2018, more than 150 enterprises and hundreds of health and social care professionals have participated in the collaboration. References: http://ouluhealth.fi/labs/ and http://www.oys2030.fi/testausymparisto Mr Esa Siivola has a long time experience in telemedicine and eHealth, especially in video conferencing. He represents eHealth business field. He is well known and appreciated among health care professional who have ’struggled’ with […]

Suomen Sairaanhoitajaliitto myöntää sairaanhoitajille tiedonhallinnan erityispätevyyden. Lisää tietoa saat hakuprosessista alla olevasta linkistä https://sairaanhoitajat.fi/koosteet/erityispatevyysnimike/  

HUS:n lastenklinikalla neonatologin erikoislääkärin virassa oleva lääketieteen tohtori Markus Leskinen tulee puhumaan massatiedon analytiikasta ja hyödyntämisestä huhtikuussa Turun ammattikorkeakoululla järjestettävään Telelääketieteen ja eHealth -seminaariin. Markus Leskinen on hyödyntänyt massatiedon analytiikkaa hoitaessaan pikkukeskosia. Teksti: Suvi Harvisalo Kansallinen Telelääketieteen ja eHealth -seminaari Turussa 20. – 21.4.2017 Massatiedon analytiikka tarkoittaa suuren datamäärän, esimerkiksi potilastietojen, keräämistä ja kerättyjen tietojen analysointia. Tietoja kerätään ja niistä yritetään löytää toistuvia malleja, syy-seuraus-suhteita. Määrällisesti laajan ja ajallisesti kattavan tietokannan avulla voidaan vertailla hoitojen ja toimenpiteiden toimivuutta ja valita paras mahdollinen hoito. Tietokannan avulla voidaan myös tunnistaa riskejä, varautua ongelmiin ja muokata hoitoa yksilölle sopivimmaksi. Mitä suurempi määrä dataa ja niissä toistuvia malleja on, sen luottavampia ennusteet ovat. – Riskipotilaat pystytään tunnistamaan aikaisempaa tarkemmin ja hoitoja räätälöimään, kertoo lääketieteen tohtori Markus Leskinen HUS:n lastenklinikalta. Dataa hyödynnetään jo Esimerkkitapaus massatiedon analytiikasta on Helsingin lastenklinikalla, jossa on kerätty erilaista monitoridataa siellä hoidetuista pikkukeskosista. Kerätty data koostuu hengitystiheydestä, pulssista, verenpaineesta, happisaturaatioista ja lämmöstä. Data on kerätty vuosien 1999 ja 2013 välillä, ja se on yhdistetty diagnooseihin ja erilaisiin laboratoriokokeista saatuihin tuloksiin. Tämän datan pohjalta IBM:n tutkijoiden kanssa lastenklinikalla on kehitetty algoritmi, joka ennustaa veriviljelypositiivisen sepsiksen vuorokautta ennen veriviljelyn ottamista pelkästään monitorimuutosten pohjalta. Tällä hetkellä dataa kerätään vain teho-osastoilla, mutta tulevaisuudessa datan keräämisen ja analysoinnin mahdollisuus laajenee myös vuodeosastoille. Tämän tapahtuessa saadaan hyvin kattava tietopankki hoidoista ja niiden toimivuudesta. Markus Leskinen kertoo HUS:n jo valmistautuvan datan keräämiseen ja uskoo, että 2020-luvulla tietokantaa pystyisi hyödyntämään. Lue myös artikkelimme: Avustavan keinoälyn avulla apua diagnosointiin ja hoitopäätösten tekoon Alkuperäinen artikkeli TurkuAmk:n sivuilla

Nykyajan jatkuva tietotulva tuo ongelmia lääketieteessä. Isoja tietomassoja muokkaavaa ja niistä näkemyksiä tuottavaa IBM Watsonia käytetäänkin nyt terveydenhoidossa diagnosoinnin ja hoitopäätösten tukena. Teksti: Niki Miettinen Avustavan keinoälyn avulla voidaan luoda nopeasti tarkkoja, vaihtoehtoisia diagnooseja, joiden avulla helpotetaan esimerkiksi lääkärin päätöksentekoa siitä, mikä on todennäköisin vaihtoehto. IBM Finlandin varatoimitusjohtaja Kaija Sellman kertoo Watson-keinoälystä huhtikuisessa Telelääketieteen ja eHealth -seminaarissa. – Nykypäivänä lääkärin pitäisi lukea 160 tuntia julkaisuja viikossa pysyäkseen ajan tasalla. Watsonin kanssa on helpompi pysyä mukana, kertoo IBM Finlandin varatoimitusjohtaja Kaija Sellman. Tärkeintä keinoälystä puhumisessa on muistaa sen tukevan ihmisten ammattitaitoa. Se ei ole tullut korvaamaan ihmistä vaan kasvattamaan pätevyyttä. Watsonin avulla saatujen suositusten mukaan ammattilainen voi arvioida suosituksia ja tehdä päätöksen entistä nopeammin ja tehokkaammin. Mikä on Watson-teknologia? Watson on teknologia, joka ymmärtää oppii, kommunikoi ja perustelee. Se ymmärtää termejä niiden ilmaisuja ja konteksteja. Konkreettisin ero perinteisestä on Watsonin kognitiivinen tietojärjestelmä, joka ottaa huomioon strukturoimattoman tiedon. Strukturoimaton tieto on noin 80 % kaikesta tiedosta. Sitä on kaikki puhe, video ja vapaa teksti. Teknologian kanssa työskentely on jatkuva prosessi. Watsonille pitää syöttää tietoa ja sitä pitää opettaa, jolloin se pystyy antamaan reaaliajassa viimeisimmän tiedon. Watson mahdollistaakin nopeammin tehtävät ratkaisut, ja auttaa näin terveydenhuollon ammattilaisia myös ehkäisemään ongelmia. – Kun terveystietoa analysoidaan keinoälyä hyväksi käyttäen, esimerkiksi diabetekseen liittyvää hypoglykemiaa (matala verensokeri) on mahdollista ehkäistä, sillä se on mahdollista ennustaa jopa kolme tuntia etukäteen. Keskosten hoidossa taas on mahdollista havaita RSV-infektiot huomattavasti etukäteen, Sellman havainnollistaa. Keinoälyä on käytetty lääketieteessä vuodesta 2014 asti. Tutkimuksissa Watson-teknologia on auttanut jo vuodesta 2012 myös syöpätutkimusten parissa. Kehitys on ollut asian saralla huimaa, ja lisää on luvassa Sellmanin arvion mukaan. – Watsonilta odotetaan paljon. IBM:n pääjohtaja on ennustanut, että vuoteen 2020 mennessä miljardi ihmistä käyttää Watsonia, Sellman pohtii. Artificial Intelligence (A.I) (keinoäly) -termiä käytetään useissa ratkaisuissa, mutta Watsonista puhuttaessa käytetään mieluummin termiä Augementet Intellgence (avustava keinoäly). Tekes ja IBM kehittävät yhteistyössä digitaalisen terveydenhoidon ekosysteemiä Suomeen. Perustetussa osaamis- ja innovaatiokeskuksessa, Watson Health Center of Excellencessä, kehitetään mm. terveydenhoidon uudenlaisia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja. Isoja tietomassoja muokkaavaa ja niistä näkemyksiä tuottavaa IBM Watsonia käytetään terveydenhoidossa diagnosoinnin ja hoitopäätösten tukena. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS hyödyntää Watsonia muun muassa keskosten vakavien infektioiden ennakoinnissa ja aivoverenvuotojen kuvantamisessa. Myös suomalaiset terveys- ja hyvinvointialan yritykset ovat myös ottamassa IBM Watsonia käyttöönsä. Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin neurologisen yksikön ylilääkäri, neurologian dosentti Hanna Kuusiston tuoreen Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan väitöskirjatutkimuksen mukaan etähoito puhelimitse mahdollistaa monien neurologisten lähetepotilaiden hoidon tehokkaasti ilman lähikontaktia. Tämä on lyhentänyt hoitojonoja huomattavasti. Hanna Kuusisto kertoo etävastaanottomallista enemmän huhtikuisessa Telelääketieteen ja eHealth -seminaarissa , joka järjestetään Turun AMK:n tiloissa ICT Cityssä. Teksti: Niki Miettinen Etähoito on osa sähköisiä terveyspalveluita, jotka ovat keskeisessä asemassa uudessa sosiaali- ja terveysministeriön Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiassa. Sähköinen potilaskertomus mahdollistaa nopean tiedonkulun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Yksinkertaisimmillaan etähoidon välineeksi riittää helppo ja halpa puhelin. Kuusiston arvioinnin mukaan noin 30 prosenttia erikoissairaanhoitoon lähetetyistä potilaista ei tarvitse perinteistä vastaanottoa. – Monille potilaille etähoito voi olla jopa parempi vaihtoehto. Vastaanotolle tuleminen voi olla hankalaa, jos potilas on vaikeasti liikuntarajoitteinen, potilas asuu kaukana tai on pienten lasten kotiäiti, kertoo Hanna Kuusisto. Etähoito valitaan kuitenkin aina lääketieteellisin perustein. Jos vastaanotto on välttämätön, ei etähoitoa voida pitää vaihtoehtona. Neurologisen lähetepotilaan etähoitomallin käyttöönotto palkittiin laatupalkinnolla 2016 Väitöskirjatutkimuksessa neurologisen lähetepotilaan etähoitomallia arvioitiin monitahoarvioinnilla. Siinä todettiin, että niin potilaat kuin lähettävät lääkäritkin olivat etähoitoon tyytyväisiä. Neurologisen lähetepotilaan etähoito on ollut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa vakiintuneena käyttömuotona jo vuosia. Toimintamallia on voitu kehittää ja laajentaa muille erikoisaloille ja muihin sairaaloihin. Neurologisen lähetepotilaan etähoito on toimiva erikoissairaanhoidon lähipalvelumuoto, joka parantaa hoidon saatavuutta ilman lisäresursseja. Neurologisen lähetepotilaan etähoitomallin käyttöönotto ja arviointi Kanta-Hämeen keskussairaalan neurologian yksikössä palkittiin Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnolla vuonna 2016. Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla

Telelääketieteen ja eHealth -seminaari pidetään Turussa 20.–21.4. Suomen telelääketieteen ja eHealth -seuran puheenjohtaja, digitalisaatioasiantuntija Arto Holopainen, avaa seminaarin ja antaa näkökulmia aiheisiin sekä siihen, mistä terveysalan teknologisessa murroksessa on kyse. Kirjoittaja: Niina Luomala Murros ei ole vain Suomessa tapahtuvaa, vaan maailmanlaajuinen trendi, joka näkyy myös suomalaisessa vientiteollisuudessa: Vuonna 2016 suomalaista terveysteknologiaa vietiin maailmalle 2,11 miljardin euron arvosta (Healthtech Finland huhtikuu 2017). Holopaisen maalaamassa tulevaisuudenkuvassa saatamme käyttää lääkärin kirjoittamia terveyssovellusreseptejä ja elää itsetietoisessa asuinympäristössä, joka mukautuu sen mukaan, mitä ympärillä tapahtuu. Tiedon laaja-alainen hyödyntäminen keinoälyn avustuksella tulee olemaan arkipäivää. Muutoksen moottoreina digitalisaatio ja robotisaatio – eHealth, telelääketiede, terveysteknologia ja lukuisat muut digitekniikkaan perustuvat palvelut ovat tänä päivänä keskeisessä roolissa, kun terveydenhuollon palveluita järjestetään uudella tavalla. Uusien palvelujen odotetaan parantavan ihmisten mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi odotetaan, että palveluiden saavutettavuus asuinpaikasta ja palvelunantajasta riippumatta lisääntyy, Arto Holopainen kertoo. Uudet teknologiset palvelut edellyttävät uusia toimintatapoja ja muutoksen johtamista. Se pitää huomioida terveysalan koulutuksen sisällöissä ja erikoistumismahdollisuuksissa. Lisäksi muutos haastaa  terveyspalveluja. Suomeen syntyy uusia teknologisia ratkaisuja tuottavia terveyden ja hyvinvoinnin yrityksiä ja terveysteknologia-alasta on tullut suuri työllistäjä kansallisesti. – Suomella on kaikki edellytykset edelläkävijämaaksi terveysteknologian ja digitaalisen terveyden alueella. Meillä on käsissämme ainekset, jotka oikealla tavalla hyödynnettynä mahdollistavat sekä kansalaisen, ammattilaisen että yhteiskunnan voittamisen muutoksessa, Holopainen tiivistää. Suomen telelääketieteen ja eHealth -seura on jo vuodesta 1995 edistänyt tieto- ja viestintätekniikan keinojen käyttöä terveydenhuollossa. Seura järjestää koulutustilaisuuksia ja toimii yhteistyössä alan kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä terveydenhuoltopalvelujen tuottajien ja käyttäjien kanssa edistääkseen alan tutkimusta, koulutusta ja kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Seuran moniammatilliseen jäsenistöön kuuluu niin terveydenhuollon arjen ammattilaisia kuin tekniikan ja palveluiden kehittäjiä.   Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla

Kieliteknologiaa hyödyntävässä Räätäli-projektissa mukana oleva kliinisen hoitotyön professori Sanna Salanterä kertoo huhtikuussa Turun ammattikorkeakoululla järjestettävässä Kansallisessa telelääketieteen ja eHealth -seminaarissa kieliteknologian mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä. Salanterä on tehnyt töitä hyvinvoinnin ja kieliteknologian saralla vuodesta 2004 lähtien ja hän työskentelee tällä hetkellä Turun yliopistossa. Teksti: Suvi Harvisalo Kieliteknologia koostuu teorioista ja menetelmistä, joilla teknologia pystyy tunnistamaan ja jäsentämään ihmisten tuottamaa kieltä, puhuttua ja kirjoitettua. Se on monitieteinen tieteenala ja vaatii muun muassa teknistä osaamista ja humanistista kieleen ja kulttuuriin liittyvää asiantuntemusta. Tulkki datan ja ihmisen välille Rakenteellisen tietojen syötön yleistyessä potilaskertomukset ovat muuttuneet yksinkertaistetummiksi, eikä niissä ole samalla tavalla tilaa tarinallisuudelle tai monipuolisemmalle ilmaisulle. – Tarinallista potilaskertomusta oli helppo lukea, ja siitä sai hyvän kokonaiskuvan potilaan voinnista ja tehdyistä toimenpiteistä, professori Sanna Salanterä kertoo. Räätäli-projektin päämääränä on luoda järjestelmä, johon pystyy kirjaamaan perinteisiä, tarinallisempia potilaskertomuksia. Kieliteknologian avulla Räätäli-järjestelmä analysoi hoitoalan ammattilaisen tuottamaa tarinallisempaa potilaskertomusta ja tunnistaa tekstin sisältöjä sekä erittelee sisällöstä rakenteellisesti syötettäviä tietoja. Järjestelmä myös ennakoi hoidon kulkua ja ehdottaa erilaisia toimenpiteitä tai hoitoja käyttäen hyödykseen laaja sähköistä tietokantaa jo olemassa olevista potilaskertomuksista. Kohti kattavampaa tietokantaa Potilaallekin voisi antaa mahdollisuuden kertoa omin sanoin olotilastaan ja sen muutoksista. Näin saataisiin kokonaisvaltaisempi kuva potilaan fyysisestä ja psyykkisestä tilasta ja pystyttäisiin paremmin vastaamaan hänen tarpeisiinsa ja kohtamaan potilas yksilönä. Räätäliä kehitetään koko ajan eteenpäin. Se on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Lingsoft Oy:n, Fujitsu Finland Oy:n ja BCB Medical Oy:n yhteishanke. Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla

Huhtikuisessa Telelääketieteen ja eHealth -seminaarissa keskitytään valtakunnalliseen terveydenhuoltoon, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Seminaarin pääpuhuja, professori Piotr Henryk Skarzynski, tuleekin Turkuun kertomaan terveydenhuollon palvelujen sähköistämisen edistymisestä Puolassa. Teksti: Niki Miettinen Piotr Henryk Skarzynski toimii aktiivisesti monissa tieteellisissä yhteisöissä, kuten edustavana johtokunnan jäsenenä kansainvälisessä yhteisössä ISfTEh (International Society for Telemedicine and Ehealth). Telelääketieteen ja eHealth-palveluiden kehittäminen on Skarzynskille tärkeää, ja hän pyrkii tuomaan asiaa voimakkaasti esiin Puolassa sekä samalla myös kansainvälisesti. Skarzynskille tärkeää on lisäksi kansalaisnäkökulma asian kehittämisessä. Seminaarissa Skarzynski kertoo, kuinka telelääketiede ja eHealth-asiat edistyvät Puolassa. Skarzynskiä on pyydetty puhumaan näiden asioiden historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tämä tuo hyvää vertailukohtaa asioihin Suomessa.  Miten täällä vastaavissa aihepiireissä edetään ja mitä voimme oppia puolalaisilta kollegoiltamme. Kuka Piotr Henryk Skarzynski? Professori Piotr Henryk Skarzynski on nuoren polven lääketieteen edustaja, joka on innokas edistämään sähköisten palveluiden lisäämistä terveydenhuollossa. Hän on korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Skarzynski on valmistunut lääkäriksi Varsovan lääketieteellisestä yliopistosta vuonna 2008. Professorin arvon Starzynski sai vuonna 2012, ja nykyään hän toimii apulaisprofessorina Varsovan yliopistossa. Skarzynski on osallistunut useisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin telelääketieteen projekteihin monissa Euroopan, Aasian ja Afrikan maissa. Näihin projekteihin on kuulunut mm. toteutus konsultoinnin ja kuntoutuksen kehittämistä telelääketieteen palveluissa. Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla