Suomen Telelääketieteen ja e-Health seura TIEDOTE 5.10.2020 SUOMI TERVEYDENHUOLLON DIGITALISAATION ETURINTAMASSA Koronakriisi lisäsi digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä ja kysyntää todella rajusti erittäin lyhyessä ajassa. Tyhjästä olisi ollut paha nyhjäistä, mutta onneksi terveydenhuollossa on ollut jo käynnissä palvelujen digitalisointi. Kansalainen nousee yhä tärkeämpään rooliin digitalisaation edetessä. Digitaalista terveydenhuoltoa ja sen eri aspekteja käsiteltiin Suomen Telelääketieteen ja e-Health seuran järjestämässä kansallisessa konferenssissa. Teema oli kansanväliset ja pohjoismaiset eHealth-trendit ja ratkaisut. Konferenssi oli järjestyksessään 25. ja se järjestettiin koronakriisin takia virtuaalisena. Nordic Innovation -organisaation operatiivinen johtaja Niina Aagaard kertoi, että Pohjoismaiden pääministerit ovat asettaneet vision, jonka mukaan Pohjoismaat on vuoteen 2030 mennessä maailman integroitunein alue ja kestävän kehityksen johtaja. ”Tämä tarkoittaa sitä, että me pyrimme olemaan myös maailman integroitunein terveysalue. Unelmamme on tarjota kaikille pohjoismaiden kansalaisille paras mahdollinen yksilöllinen terveydenhuolto sekä kaupungeissa että harvaan asutuilla alueilla”, hän sanoi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että Pohjoismaiden kansalaisille voidaan tarjota palveluita yli rajojen. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että terveyttä ja hoitoa koskevan tiedon pitää pystyä kulkemaan esteettä yli rajojen. Järjestelmien pitää olla yhteen toimivia. Kanta-palvelut Suomen kruununjalokivi Rajat ylittävä tiedonsiirto edellyttää, että kussakin maassa on laadukas maakohtainen järjestelmä terveystietojen tallentamiseen ja prosessointiin. Suomi on tässä suhteessa hyvässä asemassa. Suuri ansio tästä kuuluu kymmenen vuotta toiminnassa olleelle Kansalliselle terveysarkistolle eli Kanta-palvelulle. Kantaa esitteli Konferenssissa THL:n johtava asiantuntija Vesa Jormanainen. Hän viittasi useisiin kansainvälisiin vertailuihin, joiden mukaan Suomi on edelläkävijämaiden joukossa digitaalisessa terveydenhuollossa. Kantaan sisältyy myös kansalaisten käyttöön suunniteltu Omakanta. Kyseessä on kansalaisille suunnattu verkkopalvelu, joka näyttää käyttäjälleen terveydenhuollon kirjaamia tietoja hänestä ja hänen lääkityksestään. ”Omakanta on otettu hyvin vastaan. Viime vuonna sitä käytti 2,4 miljoonaa kansalaista. Yksittäisiä käyntejä oli 20,9 miljoonaa. Olen ylpeä käyttäjien ikärakenteesta, sillä 75 vuotta täyttäneistä lähes kolmannes on käyttänyt järjestelmää ainakin kerran ”, Jormanainen summasi palvelun suosiota. Uusia palveluita digitaalisuuden avulla Terveyskylä on toinen merkittävä Suomessa kehitetty julkinen digitaalinen terveyspalvelu. Siinä missä Kanta on tarkoitettu tietojen tallentamiseen ja katseluun, Terveyskylä tarjoaa kansalaisille terveyteen liittyvää neuvontaa ja digitaalisia hoitopolkuja. Fokus on siis hoitoon ohjauksessa. Terveyskylää pitävät yllä yliopistolliset sairaanhoitopiirit, jotka tuottavat siihen sisältöjä. Oulun yliopistollisen sairaalan projektipäällikkö Pia Liljamon mukaan Terveyskylä edustaa ajattelua, jonka mukaan ei pelkästään digitalisoida olemassa olevia vanhoja palveluita vaan luodaan digitaalisuuden avulla kokonaan uusia palveluita ja toimintatapoja. ”Terveyskylässä on 32 taloa erilaisille sairauksille, potilasryhmille ja omahoitoon sekä osio terveydenhuollon ammattilaisille. Portaalissa on myös chat-palveluita ja oirenavigaattoreita. Terveyskylään koottu tieto ja ohjaus perustuvat näyttöön ja tutkimustietoon.” Tekoäly ei ole enää science fictionia Business Finlandin Smart Life in Finland-ohjelman johtaja Kari Klossner totesi konferenssissa, että myös innovaatiotoiminnan näkökulmasta Suomi on vahva digitaalisessa terveydessä. ”Meillä on kansallinen strategia ja sitoutuminen panostaa tälle alueelle. Meillä on luottamuksen kulttuuri ja perinne tehdä asioita yhdessä. Meillä on laadukasta terveysdataa ja lainsäädännön suoma mahdollisuus sen toisiokäyttöön tutkimustoiminnassa. Meillä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia sekä terveydenhuollossa että teknologian eri aloilla”, hän luetteli Suomen vahvuuksia. Hänen mukaansa terveydenhuoltoa ajaa digitaalisuuteen kustannuspaineiden lisäksi kansalaisten paine. Ihmiset ovat yhä tietoisempia terveydestään ja haluavat parantaa omaa elämänlaatuaan. Lisäksi Langaton teknologia ja älypuhelimet kehittyvät nopeasti ja datan kerääminen ja jakaminen alkaa olla yleisesti hyväksyttyä. Tulevaisuuden suuria kysymyksiä ovat se, miten ihmisten itsestään eri älylaitteilla mittaamaa dataa voidaan hyödyntää palvelujärjestelmässä sekä se, mitä palveluita voidaan viedä koteihin Digitaalinen innovointi koskettaa myös terveydenhuollon ammattilaisten työmenetelmiä. ”Tekoäly terveydenhuollossa ei ole enää mitään science fictionia, sitä käytetään menestyksellisesti esimerkiksi kuvantamisessa, kun röntgen- ja magneettikuvista etsitään poikkeavuuksia”, Klossner sanoi. Myös 3D-mallinnusta hyödynnetään hoitotyössä. Klossner visioi tulevaisuutta, jossa esimerkiksi leikkausta tehtäessä käytetään apuna vuorovaikutteista 3D-mallinnusta ja lisättyä todellisuutta. Lisätietoja: Suomen Telelääketieteen ja e-Health seura (STeHS): www.telemedicine.fi Puheenjohtaja Arto Holopainen 045 139 3996, arto.holopainen(at)kuopio.fi
