Suomen Sairaanhoitajaliitto myöntää sairaanhoitajille tiedonhallinnan erityispätevyyden. Lisää tietoa saat hakuprosessista alla olevasta linkistä https://sairaanhoitajat.fi/koosteet/erityispatevyysnimike/
HUS:n lastenklinikalla neonatologin erikoislääkärin virassa oleva lääketieteen tohtori Markus Leskinen tulee puhumaan massatiedon analytiikasta ja hyödyntämisestä huhtikuussa Turun ammattikorkeakoululla järjestettävään Telelääketieteen ja eHealth -seminaariin. Markus Leskinen on hyödyntänyt massatiedon analytiikkaa hoitaessaan pikkukeskosia. Teksti: Suvi Harvisalo Kansallinen Telelääketieteen ja eHealth -seminaari Turussa 20. – 21.4.2017 Massatiedon analytiikka tarkoittaa suuren datamäärän, esimerkiksi potilastietojen, keräämistä ja kerättyjen tietojen analysointia. Tietoja kerätään ja niistä yritetään löytää toistuvia malleja, syy-seuraus-suhteita. Määrällisesti laajan ja ajallisesti kattavan tietokannan avulla voidaan vertailla hoitojen ja toimenpiteiden toimivuutta ja valita paras mahdollinen hoito. Tietokannan avulla voidaan myös tunnistaa riskejä, varautua ongelmiin ja muokata hoitoa yksilölle sopivimmaksi. Mitä suurempi määrä dataa ja niissä toistuvia malleja on, sen luottavampia ennusteet ovat. – Riskipotilaat pystytään tunnistamaan aikaisempaa tarkemmin ja hoitoja räätälöimään, kertoo lääketieteen tohtori Markus Leskinen HUS:n lastenklinikalta. Dataa hyödynnetään jo Esimerkkitapaus massatiedon analytiikasta on Helsingin lastenklinikalla, jossa on kerätty erilaista monitoridataa siellä hoidetuista pikkukeskosista. Kerätty data koostuu hengitystiheydestä, pulssista, verenpaineesta, happisaturaatioista ja lämmöstä. Data on kerätty vuosien 1999 ja 2013 välillä, ja se on yhdistetty diagnooseihin ja erilaisiin laboratoriokokeista saatuihin tuloksiin. Tämän datan pohjalta IBM:n tutkijoiden kanssa lastenklinikalla on kehitetty algoritmi, joka ennustaa veriviljelypositiivisen sepsiksen vuorokautta ennen veriviljelyn ottamista pelkästään monitorimuutosten pohjalta. Tällä hetkellä dataa kerätään vain teho-osastoilla, mutta tulevaisuudessa datan keräämisen ja analysoinnin mahdollisuus laajenee myös vuodeosastoille. Tämän tapahtuessa saadaan hyvin kattava tietopankki hoidoista ja niiden toimivuudesta. Markus Leskinen kertoo HUS:n jo valmistautuvan datan keräämiseen ja uskoo, että 2020-luvulla tietokantaa pystyisi hyödyntämään. Lue myös artikkelimme: Avustavan keinoälyn avulla apua diagnosointiin ja hoitopäätösten tekoon Alkuperäinen artikkeli TurkuAmk:n sivuilla
Nykyajan jatkuva tietotulva tuo ongelmia lääketieteessä. Isoja tietomassoja muokkaavaa ja niistä näkemyksiä tuottavaa IBM Watsonia käytetäänkin nyt terveydenhoidossa diagnosoinnin ja hoitopäätösten tukena. Teksti: Niki Miettinen Avustavan keinoälyn avulla voidaan luoda nopeasti tarkkoja, vaihtoehtoisia diagnooseja, joiden avulla helpotetaan esimerkiksi lääkärin päätöksentekoa siitä, mikä on todennäköisin vaihtoehto. IBM Finlandin varatoimitusjohtaja Kaija Sellman kertoo Watson-keinoälystä huhtikuisessa Telelääketieteen ja eHealth -seminaarissa. – Nykypäivänä lääkärin pitäisi lukea 160 tuntia julkaisuja viikossa pysyäkseen ajan tasalla. Watsonin kanssa on helpompi pysyä mukana, kertoo IBM Finlandin varatoimitusjohtaja Kaija Sellman. Tärkeintä keinoälystä puhumisessa on muistaa sen tukevan ihmisten ammattitaitoa. Se ei ole tullut korvaamaan ihmistä vaan kasvattamaan pätevyyttä. Watsonin avulla saatujen suositusten mukaan ammattilainen voi arvioida suosituksia ja tehdä päätöksen entistä nopeammin ja tehokkaammin. Mikä on Watson-teknologia? Watson on teknologia, joka ymmärtää oppii, kommunikoi ja perustelee. Se ymmärtää termejä niiden ilmaisuja ja konteksteja. Konkreettisin ero perinteisestä on Watsonin kognitiivinen tietojärjestelmä, joka ottaa huomioon strukturoimattoman tiedon. Strukturoimaton tieto on noin 80 % kaikesta tiedosta. Sitä on kaikki puhe, video ja vapaa teksti. Teknologian kanssa työskentely on jatkuva prosessi. Watsonille pitää syöttää tietoa ja sitä pitää opettaa, jolloin se pystyy antamaan reaaliajassa viimeisimmän tiedon. Watson mahdollistaakin nopeammin tehtävät ratkaisut, ja auttaa näin terveydenhuollon ammattilaisia myös ehkäisemään ongelmia. – Kun terveystietoa analysoidaan keinoälyä hyväksi käyttäen, esimerkiksi diabetekseen liittyvää hypoglykemiaa (matala verensokeri) on mahdollista ehkäistä, sillä se on mahdollista ennustaa jopa kolme tuntia etukäteen. Keskosten hoidossa taas on mahdollista havaita RSV-infektiot huomattavasti etukäteen, Sellman havainnollistaa. Keinoälyä on käytetty lääketieteessä vuodesta 2014 asti. Tutkimuksissa Watson-teknologia on auttanut jo vuodesta 2012 myös syöpätutkimusten parissa. Kehitys on ollut asian saralla huimaa, ja lisää on luvassa Sellmanin arvion mukaan. – Watsonilta odotetaan paljon. IBM:n pääjohtaja on ennustanut, että vuoteen 2020 mennessä miljardi ihmistä käyttää Watsonia, Sellman pohtii. Artificial Intelligence (A.I) (keinoäly) -termiä käytetään useissa ratkaisuissa, mutta Watsonista puhuttaessa käytetään mieluummin termiä Augementet Intellgence (avustava keinoäly). Tekes ja IBM kehittävät yhteistyössä digitaalisen terveydenhoidon ekosysteemiä Suomeen. Perustetussa osaamis- ja innovaatiokeskuksessa, Watson Health Center of Excellencessä, kehitetään mm. terveydenhoidon uudenlaisia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja. Isoja tietomassoja muokkaavaa ja niistä näkemyksiä tuottavaa IBM Watsonia käytetään terveydenhoidossa diagnosoinnin ja hoitopäätösten tukena. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS hyödyntää Watsonia muun muassa keskosten vakavien infektioiden ennakoinnissa ja aivoverenvuotojen kuvantamisessa. Myös suomalaiset terveys- ja hyvinvointialan yritykset ovat myös ottamassa IBM Watsonia käyttöönsä. Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin neurologisen yksikön ylilääkäri, neurologian dosentti Hanna Kuusiston tuoreen Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan väitöskirjatutkimuksen mukaan etähoito puhelimitse mahdollistaa monien neurologisten lähetepotilaiden hoidon tehokkaasti ilman lähikontaktia. Tämä on lyhentänyt hoitojonoja huomattavasti. Hanna Kuusisto kertoo etävastaanottomallista enemmän huhtikuisessa Telelääketieteen ja eHealth -seminaarissa , joka järjestetään Turun AMK:n tiloissa ICT Cityssä. Teksti: Niki Miettinen Etähoito on osa sähköisiä terveyspalveluita, jotka ovat keskeisessä asemassa uudessa sosiaali- ja terveysministeriön Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiassa. Sähköinen potilaskertomus mahdollistaa nopean tiedonkulun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Yksinkertaisimmillaan etähoidon välineeksi riittää helppo ja halpa puhelin. Kuusiston arvioinnin mukaan noin 30 prosenttia erikoissairaanhoitoon lähetetyistä potilaista ei tarvitse perinteistä vastaanottoa. – Monille potilaille etähoito voi olla jopa parempi vaihtoehto. Vastaanotolle tuleminen voi olla hankalaa, jos potilas on vaikeasti liikuntarajoitteinen, potilas asuu kaukana tai on pienten lasten kotiäiti, kertoo Hanna Kuusisto. Etähoito valitaan kuitenkin aina lääketieteellisin perustein. Jos vastaanotto on välttämätön, ei etähoitoa voida pitää vaihtoehtona. Neurologisen lähetepotilaan etähoitomallin käyttöönotto palkittiin laatupalkinnolla 2016 Väitöskirjatutkimuksessa neurologisen lähetepotilaan etähoitomallia arvioitiin monitahoarvioinnilla. Siinä todettiin, että niin potilaat kuin lähettävät lääkäritkin olivat etähoitoon tyytyväisiä. Neurologisen lähetepotilaan etähoito on ollut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa vakiintuneena käyttömuotona jo vuosia. Toimintamallia on voitu kehittää ja laajentaa muille erikoisaloille ja muihin sairaaloihin. Neurologisen lähetepotilaan etähoito on toimiva erikoissairaanhoidon lähipalvelumuoto, joka parantaa hoidon saatavuutta ilman lisäresursseja. Neurologisen lähetepotilaan etähoitomallin käyttöönotto ja arviointi Kanta-Hämeen keskussairaalan neurologian yksikössä palkittiin Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnolla vuonna 2016. Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla
Telelääketieteen ja eHealth -seminaari pidetään Turussa 20.–21.4. Suomen telelääketieteen ja eHealth -seuran puheenjohtaja, digitalisaatioasiantuntija Arto Holopainen, avaa seminaarin ja antaa näkökulmia aiheisiin sekä siihen, mistä terveysalan teknologisessa murroksessa on kyse. Kirjoittaja: Niina Luomala Murros ei ole vain Suomessa tapahtuvaa, vaan maailmanlaajuinen trendi, joka näkyy myös suomalaisessa vientiteollisuudessa: Vuonna 2016 suomalaista terveysteknologiaa vietiin maailmalle 2,11 miljardin euron arvosta (Healthtech Finland huhtikuu 2017). Holopaisen maalaamassa tulevaisuudenkuvassa saatamme käyttää lääkärin kirjoittamia terveyssovellusreseptejä ja elää itsetietoisessa asuinympäristössä, joka mukautuu sen mukaan, mitä ympärillä tapahtuu. Tiedon laaja-alainen hyödyntäminen keinoälyn avustuksella tulee olemaan arkipäivää. Muutoksen moottoreina digitalisaatio ja robotisaatio – eHealth, telelääketiede, terveysteknologia ja lukuisat muut digitekniikkaan perustuvat palvelut ovat tänä päivänä keskeisessä roolissa, kun terveydenhuollon palveluita järjestetään uudella tavalla. Uusien palvelujen odotetaan parantavan ihmisten mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Lisäksi odotetaan, että palveluiden saavutettavuus asuinpaikasta ja palvelunantajasta riippumatta lisääntyy, Arto Holopainen kertoo. Uudet teknologiset palvelut edellyttävät uusia toimintatapoja ja muutoksen johtamista. Se pitää huomioida terveysalan koulutuksen sisällöissä ja erikoistumismahdollisuuksissa. Lisäksi muutos haastaa terveyspalveluja. Suomeen syntyy uusia teknologisia ratkaisuja tuottavia terveyden ja hyvinvoinnin yrityksiä ja terveysteknologia-alasta on tullut suuri työllistäjä kansallisesti. – Suomella on kaikki edellytykset edelläkävijämaaksi terveysteknologian ja digitaalisen terveyden alueella. Meillä on käsissämme ainekset, jotka oikealla tavalla hyödynnettynä mahdollistavat sekä kansalaisen, ammattilaisen että yhteiskunnan voittamisen muutoksessa, Holopainen tiivistää. Suomen telelääketieteen ja eHealth -seura on jo vuodesta 1995 edistänyt tieto- ja viestintätekniikan keinojen käyttöä terveydenhuollossa. Seura järjestää koulutustilaisuuksia ja toimii yhteistyössä alan kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä terveydenhuoltopalvelujen tuottajien ja käyttäjien kanssa edistääkseen alan tutkimusta, koulutusta ja kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Seuran moniammatilliseen jäsenistöön kuuluu niin terveydenhuollon arjen ammattilaisia kuin tekniikan ja palveluiden kehittäjiä. Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla
Kieliteknologiaa hyödyntävässä Räätäli-projektissa mukana oleva kliinisen hoitotyön professori Sanna Salanterä kertoo huhtikuussa Turun ammattikorkeakoululla järjestettävässä Kansallisessa telelääketieteen ja eHealth -seminaarissa kieliteknologian mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä. Salanterä on tehnyt töitä hyvinvoinnin ja kieliteknologian saralla vuodesta 2004 lähtien ja hän työskentelee tällä hetkellä Turun yliopistossa. Teksti: Suvi Harvisalo Kieliteknologia koostuu teorioista ja menetelmistä, joilla teknologia pystyy tunnistamaan ja jäsentämään ihmisten tuottamaa kieltä, puhuttua ja kirjoitettua. Se on monitieteinen tieteenala ja vaatii muun muassa teknistä osaamista ja humanistista kieleen ja kulttuuriin liittyvää asiantuntemusta. Tulkki datan ja ihmisen välille Rakenteellisen tietojen syötön yleistyessä potilaskertomukset ovat muuttuneet yksinkertaistetummiksi, eikä niissä ole samalla tavalla tilaa tarinallisuudelle tai monipuolisemmalle ilmaisulle. – Tarinallista potilaskertomusta oli helppo lukea, ja siitä sai hyvän kokonaiskuvan potilaan voinnista ja tehdyistä toimenpiteistä, professori Sanna Salanterä kertoo. Räätäli-projektin päämääränä on luoda järjestelmä, johon pystyy kirjaamaan perinteisiä, tarinallisempia potilaskertomuksia. Kieliteknologian avulla Räätäli-järjestelmä analysoi hoitoalan ammattilaisen tuottamaa tarinallisempaa potilaskertomusta ja tunnistaa tekstin sisältöjä sekä erittelee sisällöstä rakenteellisesti syötettäviä tietoja. Järjestelmä myös ennakoi hoidon kulkua ja ehdottaa erilaisia toimenpiteitä tai hoitoja käyttäen hyödykseen laaja sähköistä tietokantaa jo olemassa olevista potilaskertomuksista. Kohti kattavampaa tietokantaa Potilaallekin voisi antaa mahdollisuuden kertoa omin sanoin olotilastaan ja sen muutoksista. Näin saataisiin kokonaisvaltaisempi kuva potilaan fyysisestä ja psyykkisestä tilasta ja pystyttäisiin paremmin vastaamaan hänen tarpeisiinsa ja kohtamaan potilas yksilönä. Räätäliä kehitetään koko ajan eteenpäin. Se on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Lingsoft Oy:n, Fujitsu Finland Oy:n ja BCB Medical Oy:n yhteishanke. Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla
Huhtikuisessa Telelääketieteen ja eHealth -seminaarissa keskitytään valtakunnalliseen terveydenhuoltoon, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Seminaarin pääpuhuja, professori Piotr Henryk Skarzynski, tuleekin Turkuun kertomaan terveydenhuollon palvelujen sähköistämisen edistymisestä Puolassa. Teksti: Niki Miettinen Piotr Henryk Skarzynski toimii aktiivisesti monissa tieteellisissä yhteisöissä, kuten edustavana johtokunnan jäsenenä kansainvälisessä yhteisössä ISfTEh (International Society for Telemedicine and Ehealth). Telelääketieteen ja eHealth-palveluiden kehittäminen on Skarzynskille tärkeää, ja hän pyrkii tuomaan asiaa voimakkaasti esiin Puolassa sekä samalla myös kansainvälisesti. Skarzynskille tärkeää on lisäksi kansalaisnäkökulma asian kehittämisessä. Seminaarissa Skarzynski kertoo, kuinka telelääketiede ja eHealth-asiat edistyvät Puolassa. Skarzynskiä on pyydetty puhumaan näiden asioiden historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tämä tuo hyvää vertailukohtaa asioihin Suomessa. Miten täällä vastaavissa aihepiireissä edetään ja mitä voimme oppia puolalaisilta kollegoiltamme. Kuka Piotr Henryk Skarzynski? Professori Piotr Henryk Skarzynski on nuoren polven lääketieteen edustaja, joka on innokas edistämään sähköisten palveluiden lisäämistä terveydenhuollossa. Hän on korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Skarzynski on valmistunut lääkäriksi Varsovan lääketieteellisestä yliopistosta vuonna 2008. Professorin arvon Starzynski sai vuonna 2012, ja nykyään hän toimii apulaisprofessorina Varsovan yliopistossa. Skarzynski on osallistunut useisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin telelääketieteen projekteihin monissa Euroopan, Aasian ja Afrikan maissa. Näihin projekteihin on kuulunut mm. toteutus konsultoinnin ja kuntoutuksen kehittämistä telelääketieteen palveluissa. Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla
Huhtikuussa Turun ammattikorkeakoulussa järjestettävän Kansallisen Telelääketieteen ja eHealth -seminaarin aikana toteutuu myös Health Game Jam. Jamien aikana on tarkoitus kehittää mahdollisimman monta erilaista peliä hyvinvoinnin edistämiseksi teknologiaa hyödyntäen. Teksti: Suvi Harvisalo Game Jamissa moniammatilliset tiimit ideoivat erilaisia terveyttä edistäviä pelejä ja tuottavat niistä prototyyppejä. Kaikki tämä tapahtuu 48 tunnin aikana, jonka ajan tiimeillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia tapoja lähestyä hyvinvointia. Tapahtumaan osallistuu väkeä ympäri Suomea ja monilta eri aloilta. Monialaisten tiimien osaaminen on laajaa ja sen kautta saadaan kehiteltyä erilaisia monipuolisia konsepteja. Health Game Jam toteutetaan osana seminaaria. Toteutuksesta vastaavat Turku Game Lab yhteistyössä Turun AMK:n hyvinvointiteknologian tutkimusryhmän ja Savonia AMK:n koordinoiman Games for Health Finlandin kanssa. Data hyötykäyttöön Health Game Jamin aikana tiimeillä on käytössään erilaisia terveyteen liittyviä apuvälineitä ja laitteita, joita peleissä tai sovelluksissa voi hyödyntää. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi sykemittarit. Laitteista saadaan paljon hyödyllistä informaatiota, jonka keräämiseen ja selkeään esittämiseen kehitellään ohjelmistoja. Käyttäjä voi itse hyödyntää informaatiota terveytensä parantamisessa tai hän voi lähettää tietoja esimerkiksi fysioterapeutille, joka pystyisi tiedot saatuaan yhä tehokkaammin ohjeistamaan asiakastaan kuntoutuksen aikana. Motivaatiota peleistä Hyvinvointia ja kuntoutusta tukevat pelit motivoivat käyttäjiään olemaan aktiivisempia parantamaan omaa terveyttään. Harjoitteista voidaan tehdä pelin kaltaisia, jolloin suorittamalla harjoitteet voit kerätä pisteitä ja saada kannustusta suorituksiin joka päivä. Käytössä oleva laite palkitsee suorituksen aikana ja jälkeen ja antaa käyttäjälle mahdollisuuden saada onnistumisen kokemuksia. Turun ammattikorkeakoulu on tehnyt tutkimusta pelien käytön hyödyistä yhteistyössä ulkomaalaisten yritysten kanssa. Tutkimusta oli tekemässä lehtori Niina Katajapuu Turun ammattikorkeakoulusta. Tutkimuksessa oli kolme ryhmää ikääntyviä henkilöitä. Yhdellä oli fysioterapeutin kanssa tapaamisia, toisella oli käytössä hyvinvointia tukeva peli ja kolmas ryhmä oli ilman ulkopuolista tukea. – Pelien positiivinen vaikutus osallistujien motivaatioon on selkeästi nähtävissä, kertoo tutkimusvastaava Mika Luimula Turun ammattikorkeakoulusta. – Lisäämällä terveydenhuollon ja pelialan yhteistä tekemistä, saadaan ratkaisuja terveydenhuollon tarpeisiin ja joka päiväisiin toimintoihimme, miettii Savonia AMK:n koordinoiman Games for Health Finland –verkoston projektipäällikkö Tiina Arpola. Health Game Jamit osana Telelääketieteen ja eHealth -seminaaria Alkuperäinen artikkeli Turku Amk:n sivuilla
Suomen telelääketieteen ja eHealth seuran hallituksen sihteeri, yliopettaja Pirkko Kouri, TtT, valittiin jatkamaan International Society for Telemedicine and eHealth (ISfTeH) hallituksessa kansallisten yhdistysten edustajana toiselle kolmevuotiselle kaudelle 2017-2019. Kouri on edelleen ensimmäinen hoitotyötaustainen ISfTeH:n hallituksen jäsen ja ensimmäinen nainen hallituksen varapuheenjohtajana, johon tehtävään hänet valittiin alkuvuodesta 2016. Suomen telelääketieteen ja eHealth seura onnittelee valinnasta. Lisätietoja: secretary@telemedicine.fi
Suomen radiologiyhdistys myönsi Carl Wegelius -mitalin professori Jarmo Reposelle tunnustuksena pitkäjänteisestä alan kehitystyöstä. Prof. Reponen piti tähän liittyvän Carl Wegelius-luennon aiheesta ”Radiologia digitalisaation tiennäyttäjänä” 40. kansallisten Sädeturvapäivien avajaisissa Tampere-talossa torstaina 10.11.2016. Prof. Reponen on toiminut suomen telelääketieteen ja eHealth seuran pitkäaikaisena vaikuttajana ja toimii tällä hetkellä varapuheenjohtajana. Lisätietoja: jarmo.reponen@oulu.fi
