Seuran historia

Suomen teleläääketieteen seura perustettiin tammikuun 1995 Lääkäripäivillä Helsingissä tilanteessa, jossa Suomessa ei ollut lääketieteen informatiikan asiaa ajavia organisaatioita. Maailmalla oli aiemmin perustettu American Telemedicine Association, joten seuran oli toinen alallaan. Seuran perusteet mietittiin edellisenä syksynä saunaillassa, jossa kohtasivat Mårten Kvist Turusta ja Jarmo Reponen Oulusta. Turku ja Oulu olivat olleet muutaman vuoden Suomen telelääketieteen kehityksen kärjessä, ja nämä kahden paikkakunnan hankkeiden vetäjät alkoivat valmistella sääntöjä, toimintasuunnitelmaa ja perustavaa kokousta koolle. Tukena oli myös Raino Saarela Telecom Finlandista.

Seuran tarkoitukseksi ajateltiin aluksi tiedon ja taidon levittämistä telelääketieteen alalla, mutta perustavaan kokoukseen tulleet panivat säännöt uusiksi ja halusivat tarkoitukseksi kunnianhimoiset väestön terveydentilan parantamisen telelääketieteen keinoin. Siinäpä heti alkuun vaikuttavuustutkimukselle kohdetta.

Seura sai heti aluksi sekä henkilöjäseniä että yritysjäseniä. Videoneuvottelulaitteiden kauppa oli Suomessa nousussa, joten yritykset näkivät seuran tärkeänä kontaktikanavana. Jo ensimmäisen vuoden aikana seuralle tehtiin ensimmäiset webbisivut.


Alkuvaiheen suurin ponnistus oli ensimmäinen Pohjoismainen telelääketieteen kongressi Kuopiossa kesäkuussa 1996. Kongressin järjestelyjä ja ohjelmaa kiitettiin ja mukaan saatiin todella huipputasoinen luennoitsijatiimi, mm Kanadan telelääketieteen isä, sittemmin Newfoundlandin kuvernööri ja Sir Max House, Journal of Telemedicine and Telecare:n perustaja Richard Wootton, teleradiologian kehittäjä ja pioneeri Joseph Gitlin Usasta ja käytettävyystutkimuksen uranuurtaja Elisabet Krupinski USAsta. Kuolemattomaksi on jäänyt Richard Woottonin lausahdus avajaisia edeltävän päivän VIP-saunasta, "You are having an afternoon sauna, we in England are having an afternon tea!". Mukana oli osallistujia Japania myöten ja WHO lähetti kongressiin edustajansa. Taloudellisesti kongressi ei onnistunut kovinkaan hyvin, pienestä osallistujamäärästä johtuva tappio rasitti seuraa vielä kolmen vuoden ajan. Tärkeä saavutus on kuitenkin se, että purosta kasvoi virta, ja pohjoismainen kongressi järjestetään nyt säännöllisesti kahden vuoden välein eri kaupungeissa kiertäen.

Taloudellisen tilanteen kiristyminen ja Mårten Kvistin siirtyminen WHO:n palvelukseen hiljensi telelääketieteen seuran toimintaa vuodeksi. Kansallinen seminaari ja vuosikokous pidettiin. Uusi toimeliaisuuden vaihe alkoi Satakunnan keskussairaalassa pidetystä kansallisesta seminaarista, jossa hallitus uudistui: puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Reponen, varapuheenjohtajaksi Ilkka Winblad ja sihteeriksi Jaakko Niinimäki. Seuran hallituksessa on toteutunut moniammatillisuuden periaate heijastaen siten jäsenistön koostumista terveydenhuollon ja tekniikan eri ammattiryhmien ja yritysten edustajista.


Pidetyt seminaarit
Turku 1995 (ei telelääketieteen seuran, vaan TYKS:n ja TY:n järjestämä)
Pohjoismainen seminaari, Kuopio 1996
Kansalliset:
• Oulu 1997
• Pori 1998
• Kajaani 1999
• Turku 2000
• Rovaniemi 2001
• Seinäjoki 2002
• Laivaseminaari Helsinki-Tukholma 2003
• Kemi 2004
• Lappeenranta 2005
• Laivaseminaari Helsinki-Tukholma 2006
• Kuopio 2007
• Laivaseminaari Helsinki-Tukholma 2008
• Oulu 2009
• Laivaseminaari Helsinki-Tukholma 2010
• Joensuu 2011
• Laivaseminaari Helsinki-Tukholma 2012
• Seinäjoki 2013
• Tallinna, Viro 2014
• 20v. juhlaseminaari Espoo 2015
• Laivaseminaari Helsinki-Tukholma 2016

Kirjoittaja Jarmo Reponen

 

Tulosta Sähköposti