{"id":2398,"date":"2020-10-05T04:26:25","date_gmt":"2020-10-05T04:26:25","guid":{"rendered":"https:\/\/stehs.verkkokauppakuiskaaja.zoner.dev\/?p=2398"},"modified":"2025-03-15T18:26:05","modified_gmt":"2025-03-15T16:26:05","slug":"suomi-terveydenhuollon-digitalisaation-eturintamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/suomi-terveydenhuollon-digitalisaation-eturintamassa\/","title":{"rendered":"Suomi terveydenhuollon digitalisaation eturintamassa"},"content":{"rendered":"

Finnish Society of Telemedicine and eHealth<\/strong><\/p>\n

TIEDOTE 5.10.2020<\/strong><\/p>\n

SUOMI TERVEYDENHUOLLON DIGITALISAATION ETURINTAMASSA<\/strong><\/p>\n

Koronakriisi lis\u00e4si digitaalisten palveluiden ja v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kysynt\u00e4\u00e4 todella rajusti eritt\u00e4in lyhyess\u00e4 ajassa. Tyhj\u00e4st\u00e4 olisi ollut paha nyhj\u00e4ist\u00e4, mutta onneksi terveydenhuollossa on ollut jo k\u00e4ynniss\u00e4 palvelujen digitalisointi. Kansalainen nousee yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4n rooliin digitalisaation edetess\u00e4.<\/p>\n

Digitaalista terveydenhuoltoa ja sen eri aspekteja k\u00e4siteltiin Suomen Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja e-Health seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansallisessa konferenssissa. Teema oli kansanv\u00e4liset ja pohjoismaiset eHealth-trendit ja ratkaisut. Konferenssi oli j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n 25. ja se j\u00e4rjestettiin koronakriisin takia virtuaalisena.<\/p>\n

Nordic Innovation -organisaation operatiivinen johtaja\u00a0Niina Aagaard<\/strong>\u00a0kertoi, ett\u00e4 Pohjoismaiden p\u00e4\u00e4ministerit ovat asettaneet vision, jonka mukaan Pohjoismaat on vuoteen 2030 menness\u00e4 maailman integroitunein alue ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen johtaja.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 me pyrimme olemaan my\u00f6s maailman integroitunein terveysalue. Unelmamme on tarjota kaikille pohjoismaiden kansalaisille paras mahdollinen yksil\u00f6llinen terveydenhuolto sek\u00e4 kaupungeissa ett\u00e4 harvaan asutuilla alueilla\u201d, h\u00e4n sanoi.<\/p>\n

Tavoitteen saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Pohjoismaiden kansalaisille voidaan tarjota palveluita yli rajojen. T\u00e4m\u00e4 puolestaan tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 terveytt\u00e4 ja hoitoa koskevan tiedon pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 kulkemaan esteett\u00e4 yli rajojen. J\u00e4rjestelmien pit\u00e4\u00e4 olla yhteen toimivia.<\/p>\n

Kanta-palvelut Suomen kruununjalokivi<\/strong><\/p>\n

Rajat ylitt\u00e4v\u00e4 tiedonsiirto edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kussakin maassa on laadukas maakohtainen j\u00e4rjestelm\u00e4 terveystietojen tallentamiseen ja prosessointiin. Suomi on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa hyv\u00e4ss\u00e4 asemassa. Suuri ansio t\u00e4st\u00e4 kuuluu kymmenen vuotta toiminnassa olleelle Kansalliselle terveysarkistolle eli Kanta-palvelulle.<\/p>\n

Kantaa esitteli Konferenssissa THL:n johtava asiantuntija\u00a0Vesa Jormanainen<\/strong>. H\u00e4n viittasi useisiin kansainv\u00e4lisiin vertailuihin, joiden mukaan Suomi on edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4maiden joukossa digitaalisessa terveydenhuollossa.<\/p>\n

Kantaan sis\u00e4ltyy my\u00f6s kansalaisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suunniteltu Omakanta. Kyseess\u00e4 on kansalaisille suunnattu verkkopalvelu, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen terveydenhuollon kirjaamia tietoja h\u00e4nest\u00e4 ja h\u00e4nen l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u201dOmakanta on otettu hyvin vastaan. Viime vuonna sit\u00e4 k\u00e4ytti 2,4 miljoonaa kansalaista. Yksitt\u00e4isi\u00e4 k\u00e4yntej\u00e4 oli 20,9 miljoonaa. Olen ylpe\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien ik\u00e4rakenteesta, sill\u00e4 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 l\u00e4hes kolmannes on k\u00e4ytt\u00e4nyt j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ainakin kerran \u201d, Jormanainen summasi palvelun suosiota.<\/p>\n

Uusia palveluita digitaalisuuden avulla<\/strong><\/p>\n

Terveyskyl\u00e4 on toinen merkitt\u00e4v\u00e4 Suomessa kehitetty julkinen digitaalinen terveyspalvelu. Siin\u00e4 miss\u00e4 Kanta on tarkoitettu tietojen tallentamiseen ja katseluun, Terveyskyl\u00e4 tarjoaa kansalaisille terveyteen liittyv\u00e4\u00e4 neuvontaa ja digitaalisia hoitopolkuja. Fokus on siis hoitoon ohjauksessa.<\/p>\n

Terveyskyl\u00e4\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 yliopistolliset sairaanhoitopiirit, jotka tuottavat siihen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Oulun yliopistollisen sairaalan projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Pia Liljamon<\/strong>\u00a0mukaan Terveyskyl\u00e4 edustaa ajattelua, jonka mukaan ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n digitalisoida olemassa olevia vanhoja palveluita vaan luodaan digitaalisuuden avulla kokonaan uusia palveluita ja toimintatapoja.<\/p>\n

\u201dTerveyskyl\u00e4ss\u00e4 on 32 taloa erilaisille sairauksille, potilasryhmille ja omahoitoon sek\u00e4 osio terveydenhuollon ammattilaisille. Portaalissa on my\u00f6s chat-palveluita ja oirenavigaattoreita. Terveyskyl\u00e4\u00e4n koottu tieto ja ohjaus perustuvat n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja tutkimustietoon.\u201d<\/p>\n

Teko\u00e4ly ei ole en\u00e4\u00e4 science fictionia<\/strong><\/p>\n

Business Finlandin Smart Life in Finland-ohjelman johtaja\u00a0Kari Klossner<\/strong>\u00a0totesi konferenssissa, ett\u00e4 my\u00f6s innovaatiotoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomi on vahva digitaalisessa terveydess\u00e4.<\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 on kansallinen strategia ja sitoutuminen panostaa t\u00e4lle alueelle. Meill\u00e4 on luottamuksen kulttuuri ja perinne tehd\u00e4 asioita yhdess\u00e4. Meill\u00e4 on laadukasta terveysdataa ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n suoma mahdollisuus sen toisiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tutkimustoiminnassa. Meill\u00e4 on korkeasti koulutettuja ammattilaisia sek\u00e4 terveydenhuollossa ett\u00e4 teknologian eri aloilla\u201d, h\u00e4n luetteli Suomen vahvuuksia.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa terveydenhuoltoa ajaa digitaalisuuteen kustannuspaineiden lis\u00e4ksi kansalaisten paine. Ihmiset ovat yh\u00e4 tietoisempia terveydest\u00e4\u00e4n ja haluavat parantaa omaa el\u00e4m\u00e4nlaatuaan. Lis\u00e4ksi Langaton teknologia ja \u00e4lypuhelimet kehittyv\u00e4t nopeasti ja datan ker\u00e4\u00e4minen ja jakaminen alkaa olla yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4. Tulevaisuuden suuria kysymyksi\u00e4 ovat se, miten ihmisten itsest\u00e4\u00e4n eri \u00e4lylaitteilla mittaamaa dataa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 se, mit\u00e4 palveluita voidaan vied\u00e4 koteihin<\/p>\n

Digitaalinen innovointi koskettaa my\u00f6s terveydenhuollon ammattilaisten ty\u00f6menetelmi\u00e4.<\/p>\n

\u201dTeko\u00e4ly terveydenhuollossa ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n science fictionia, sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n menestyksellisesti esimerkiksi kuvantamisessa, kun r\u00f6ntgen- ja magneettikuvista etsit\u00e4\u00e4n poikkeavuuksia\u201d, Klossner sanoi.<\/p>\n

My\u00f6s 3D-mallinnusta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n hoitoty\u00f6ss\u00e4. Klossner visioi tulevaisuutta, jossa esimerkiksi leikkausta teht\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n apuna vuorovaikutteista 3D-mallinnusta ja lis\u00e4tty\u00e4 todellisuutta.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n

Suomen Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja e-Health seura (STeHS):
\nwww.telemedicine.fi<\/a>
\nPuheenjohtaja Arto Holopainen 045 139 3996, arto.holopainen(at)kuopio.fi<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja e-Health seura TIEDOTE 5.10.2020 SUOMI TERVEYDENHUOLLON DIGITALISAATION ETURINTAMASSA Koronakriisi lis\u00e4si digitaalisten palveluiden ja v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kysynt\u00e4\u00e4 todella rajusti eritt\u00e4in lyhyess\u00e4 ajassa. Tyhj\u00e4st\u00e4 olisi ollut paha nyhj\u00e4ist\u00e4, mutta onneksi terveydenhuollossa on ollut jo k\u00e4ynniss\u00e4 palvelujen digitalisointi. Kansalainen nousee yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4n rooliin digitalisaation edetess\u00e4. Digitaalista terveydenhuoltoa ja sen eri aspekteja k\u00e4siteltiin Suomen Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja e-Health seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansallisessa konferenssissa. Teema oli kansanv\u00e4liset ja pohjoismaiset eHealth-trendit ja ratkaisut. Konferenssi oli j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n 25. ja se j\u00e4rjestettiin koronakriisin takia virtuaalisena. Nordic Innovation -organisaation operatiivinen johtaja\u00a0Niina Aagaard\u00a0kertoi, ett\u00e4 Pohjoismaiden p\u00e4\u00e4ministerit ovat asettaneet vision, jonka mukaan Pohjoismaat on vuoteen 2030 menness\u00e4 maailman integroitunein alue ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen johtaja. \u201dT\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 me pyrimme olemaan my\u00f6s maailman integroitunein terveysalue. Unelmamme on tarjota kaikille pohjoismaiden kansalaisille paras mahdollinen yksil\u00f6llinen terveydenhuolto sek\u00e4 kaupungeissa ett\u00e4 harvaan asutuilla alueilla\u201d, h\u00e4n sanoi. Tavoitteen saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Pohjoismaiden kansalaisille voidaan tarjota palveluita yli rajojen. T\u00e4m\u00e4 puolestaan tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 terveytt\u00e4 ja hoitoa koskevan tiedon pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 kulkemaan esteett\u00e4 yli rajojen. J\u00e4rjestelmien pit\u00e4\u00e4 olla yhteen toimivia. Kanta-palvelut Suomen kruununjalokivi Rajat ylitt\u00e4v\u00e4 tiedonsiirto edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kussakin maassa on laadukas maakohtainen j\u00e4rjestelm\u00e4 terveystietojen tallentamiseen ja prosessointiin. Suomi on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa hyv\u00e4ss\u00e4 asemassa. Suuri ansio t\u00e4st\u00e4 kuuluu kymmenen vuotta toiminnassa olleelle Kansalliselle terveysarkistolle eli Kanta-palvelulle. Kantaa esitteli Konferenssissa THL:n johtava asiantuntija\u00a0Vesa Jormanainen. H\u00e4n viittasi useisiin kansainv\u00e4lisiin vertailuihin, joiden mukaan Suomi on edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4maiden joukossa digitaalisessa terveydenhuollossa. Kantaan sis\u00e4ltyy my\u00f6s kansalaisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suunniteltu Omakanta. Kyseess\u00e4 on kansalaisille suunnattu verkkopalvelu, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen terveydenhuollon kirjaamia tietoja h\u00e4nest\u00e4 ja h\u00e4nen l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4\u00e4n. \u201dOmakanta on otettu hyvin vastaan. Viime vuonna sit\u00e4 k\u00e4ytti 2,4 miljoonaa kansalaista. Yksitt\u00e4isi\u00e4 k\u00e4yntej\u00e4 oli 20,9 miljoonaa. Olen ylpe\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien ik\u00e4rakenteesta, sill\u00e4 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 l\u00e4hes kolmannes on k\u00e4ytt\u00e4nyt j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ainakin kerran \u201d, Jormanainen summasi palvelun suosiota. Uusia palveluita digitaalisuuden avulla Terveyskyl\u00e4 on toinen merkitt\u00e4v\u00e4 Suomessa kehitetty julkinen digitaalinen terveyspalvelu. Siin\u00e4 miss\u00e4 Kanta on tarkoitettu tietojen tallentamiseen ja katseluun, Terveyskyl\u00e4 tarjoaa kansalaisille terveyteen liittyv\u00e4\u00e4 neuvontaa ja digitaalisia hoitopolkuja. Fokus on siis hoitoon ohjauksessa. Terveyskyl\u00e4\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 yliopistolliset sairaanhoitopiirit, jotka tuottavat siihen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Oulun yliopistollisen sairaalan projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Pia Liljamon\u00a0mukaan Terveyskyl\u00e4 edustaa ajattelua, jonka mukaan ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n digitalisoida olemassa olevia vanhoja palveluita vaan luodaan digitaalisuuden avulla kokonaan uusia palveluita ja toimintatapoja. \u201dTerveyskyl\u00e4ss\u00e4 on 32 taloa erilaisille sairauksille, potilasryhmille ja omahoitoon sek\u00e4 osio terveydenhuollon ammattilaisille. Portaalissa on my\u00f6s chat-palveluita ja oirenavigaattoreita. Terveyskyl\u00e4\u00e4n koottu tieto ja ohjaus perustuvat n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja tutkimustietoon.\u201d Teko\u00e4ly ei ole en\u00e4\u00e4 science fictionia Business Finlandin Smart Life in Finland-ohjelman johtaja\u00a0Kari Klossner\u00a0totesi konferenssissa, ett\u00e4 my\u00f6s innovaatiotoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomi on vahva digitaalisessa terveydess\u00e4. \u201dMeill\u00e4 on kansallinen strategia ja sitoutuminen panostaa t\u00e4lle alueelle. Meill\u00e4 on luottamuksen kulttuuri ja perinne tehd\u00e4 asioita yhdess\u00e4. Meill\u00e4 on laadukasta terveysdataa ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n suoma mahdollisuus sen toisiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tutkimustoiminnassa. Meill\u00e4 on korkeasti koulutettuja ammattilaisia sek\u00e4 terveydenhuollossa ett\u00e4 teknologian eri aloilla\u201d, h\u00e4n luetteli Suomen vahvuuksia. H\u00e4nen mukaansa terveydenhuoltoa ajaa digitaalisuuteen kustannuspaineiden lis\u00e4ksi kansalaisten paine. Ihmiset ovat yh\u00e4 tietoisempia terveydest\u00e4\u00e4n ja haluavat parantaa omaa el\u00e4m\u00e4nlaatuaan. Lis\u00e4ksi Langaton teknologia ja \u00e4lypuhelimet kehittyv\u00e4t nopeasti ja datan ker\u00e4\u00e4minen ja jakaminen alkaa olla yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4. Tulevaisuuden suuria kysymyksi\u00e4 ovat se, miten ihmisten itsest\u00e4\u00e4n eri \u00e4lylaitteilla mittaamaa dataa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 se, mit\u00e4 palveluita voidaan vied\u00e4 koteihin Digitaalinen innovointi koskettaa my\u00f6s terveydenhuollon ammattilaisten ty\u00f6menetelmi\u00e4. \u201dTeko\u00e4ly terveydenhuollossa ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n science fictionia, sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n menestyksellisesti esimerkiksi kuvantamisessa, kun r\u00f6ntgen- ja magneettikuvista etsit\u00e4\u00e4n poikkeavuuksia\u201d, Klossner sanoi. My\u00f6s 3D-mallinnusta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n hoitoty\u00f6ss\u00e4. Klossner visioi tulevaisuutta, jossa esimerkiksi leikkausta teht\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n apuna vuorovaikutteista 3D-mallinnusta ja lis\u00e4tty\u00e4 todellisuutta. Lis\u00e4tietoja: Suomen Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja e-Health seura (STeHS): www.telemedicine.fi Puheenjohtaja Arto Holopainen 045 139 3996, arto.holopainen(at)kuopio.fi<\/p>","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[36],"tags":[],"class_list":["post-2398","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2398","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2398"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2398\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2402,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2398\/revisions\/2402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2398"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2398"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2398"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}