{"id":2351,"date":"2017-04-20T10:00:47","date_gmt":"2017-04-20T10:00:47","guid":{"rendered":"https:\/\/stehs.verkkokauppakuiskaaja.zoner.dev\/?p=2351"},"modified":"2025-03-15T18:26:05","modified_gmt":"2025-03-15T16:26:05","slug":"massatiedon-analytiikalla-ehkaistaan-ongelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/massatiedon-analytiikalla-ehkaistaan-ongelmia\/","title":{"rendered":"Massatiedon analytiikalla ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n ongelmia"},"content":{"rendered":"<p>HUS:n lastenklinikalla neonatologin erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin virassa oleva l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Markus Leskinen tulee puhumaan massatiedon analytiikasta ja hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 huhtikuussa Turun ammattikorkeakoululla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja eHealth -seminaariin. Markus Leskinen on hy\u00f6dynt\u00e4nyt massatiedon analytiikkaa hoitaessaan pikkukeskosia.<\/p>\n<div class=\"text-plugin\">\n<div class=\"togglable-content\">\n<p><em>Teksti: Suvi Harvisalo<\/em><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.turkuamk.fi\/fi\/tapahtumat\/433\/kansallinen-telelaaketieteen-ja-ehealth-seminaari\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kansallinen Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja eHealth -seminaari Turussa 20. &#8211; 21.4.2017<\/a><\/p>\n<p>Massatiedon analytiikka tarkoittaa suuren datam\u00e4\u00e4r\u00e4n, esimerkiksi potilastietojen, ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja ker\u00e4ttyjen tietojen analysointia. Tietoja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ja niist\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toistuvia malleja, syy-seuraus-suhteita.<\/p>\n<p>M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti laajan ja ajallisesti kattavan tietokannan avulla voidaan vertailla hoitojen ja toimenpiteiden toimivuutta ja valita paras mahdollinen hoito. Tietokannan avulla voidaan my\u00f6s tunnistaa riskej\u00e4, varautua ongelmiin ja muokata hoitoa yksil\u00f6lle sopivimmaksi. Mit\u00e4 suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 dataa ja niiss\u00e4 toistuvia malleja on, sen luottavampia ennusteet ovat.<\/p>\n<p>&#8211; Riskipotilaat pystyt\u00e4\u00e4n tunnistamaan aikaisempaa tarkemmin ja hoitoja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6im\u00e4\u00e4n, kertoo l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori\u00a0Markus Leskinen\u00a0HUS:n lastenklinikalta.<\/p>\n<h4>Dataa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n jo<\/h4>\n<p>Esimerkkitapaus massatiedon analytiikasta on Helsingin lastenklinikalla, jossa on ker\u00e4tty erilaista monitoridataa siell\u00e4 hoidetuista pikkukeskosista. Ker\u00e4tty data koostuu hengitystiheydest\u00e4, pulssista, verenpaineesta, happisaturaatioista ja l\u00e4mm\u00f6st\u00e4. Data on ker\u00e4tty vuosien 1999 ja 2013 v\u00e4lill\u00e4, ja se on yhdistetty diagnooseihin ja erilaisiin laboratoriokokeista saatuihin tuloksiin.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n datan pohjalta IBM:n tutkijoiden kanssa lastenklinikalla on kehitetty algoritmi, joka ennustaa veriviljelypositiivisen sepsiksen vuorokautta ennen veriviljelyn ottamista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n monitorimuutosten pohjalta.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 dataa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vain teho-osastoilla, mutta tulevaisuudessa datan ker\u00e4\u00e4misen ja analysoinnin mahdollisuus laajenee my\u00f6s vuodeosastoille. T\u00e4m\u00e4n tapahtuessa saadaan hyvin kattava tietopankki hoidoista ja niiden toimivuudesta. Markus Leskinen kertoo HUS:n jo valmistautuvan datan ker\u00e4\u00e4miseen ja uskoo, ett\u00e4 2020-luvulla tietokantaa pystyisi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<p><a href=\"https:\/\/www.turkuamk.fi\/fi\/artikkelit\/1413\/avustavan-keinoalyn-avulla-apua-diagnosointiin-ja-hoitopaatosten-tekoon\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Lue my\u00f6s artikkelimme: Avustavan keino\u00e4lyn avulla apua diagnosointiin ja hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoon<\/a><\/p>\n<p>Alkuper\u00e4inen artikkeli\u00a0<a href=\"https:\/\/www.turkuamk.fi\/fi\/artikkelit\/1412\/massatiedon-analytiikalla-ehkaistaan-ongelmia\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">TurkuAmk:n sivuilla<\/a><\/p>\n<div class=\"text-plugin\">\n<div class=\"togglable-content\"><\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>HUS:n lastenklinikalla neonatologin erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin virassa oleva l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Markus Leskinen tulee puhumaan massatiedon analytiikasta ja hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 huhtikuussa Turun ammattikorkeakoululla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja eHealth -seminaariin. Markus Leskinen on hy\u00f6dynt\u00e4nyt massatiedon analytiikkaa hoitaessaan pikkukeskosia. Teksti: Suvi Harvisalo Kansallinen Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja eHealth -seminaari Turussa 20. &#8211; 21.4.2017 Massatiedon analytiikka tarkoittaa suuren datam\u00e4\u00e4r\u00e4n, esimerkiksi potilastietojen, ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja ker\u00e4ttyjen tietojen analysointia. Tietoja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ja niist\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toistuvia malleja, syy-seuraus-suhteita. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti laajan ja ajallisesti kattavan tietokannan avulla voidaan vertailla hoitojen ja toimenpiteiden toimivuutta ja valita paras mahdollinen hoito. Tietokannan avulla voidaan my\u00f6s tunnistaa riskej\u00e4, varautua ongelmiin ja muokata hoitoa yksil\u00f6lle sopivimmaksi. Mit\u00e4 suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 dataa ja niiss\u00e4 toistuvia malleja on, sen luottavampia ennusteet ovat. &#8211; Riskipotilaat pystyt\u00e4\u00e4n tunnistamaan aikaisempaa tarkemmin ja hoitoja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6im\u00e4\u00e4n, kertoo l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori\u00a0Markus Leskinen\u00a0HUS:n lastenklinikalta. Dataa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n jo Esimerkkitapaus massatiedon analytiikasta on Helsingin lastenklinikalla, jossa on ker\u00e4tty erilaista monitoridataa siell\u00e4 hoidetuista pikkukeskosista. Ker\u00e4tty data koostuu hengitystiheydest\u00e4, pulssista, verenpaineesta, happisaturaatioista ja l\u00e4mm\u00f6st\u00e4. Data on ker\u00e4tty vuosien 1999 ja 2013 v\u00e4lill\u00e4, ja se on yhdistetty diagnooseihin ja erilaisiin laboratoriokokeista saatuihin tuloksiin. T\u00e4m\u00e4n datan pohjalta IBM:n tutkijoiden kanssa lastenklinikalla on kehitetty algoritmi, joka ennustaa veriviljelypositiivisen sepsiksen vuorokautta ennen veriviljelyn ottamista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n monitorimuutosten pohjalta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 dataa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vain teho-osastoilla, mutta tulevaisuudessa datan ker\u00e4\u00e4misen ja analysoinnin mahdollisuus laajenee my\u00f6s vuodeosastoille. T\u00e4m\u00e4n tapahtuessa saadaan hyvin kattava tietopankki hoidoista ja niiden toimivuudesta. Markus Leskinen kertoo HUS:n jo valmistautuvan datan ker\u00e4\u00e4miseen ja uskoo, ett\u00e4 2020-luvulla tietokantaa pystyisi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lue my\u00f6s artikkelimme: Avustavan keino\u00e4lyn avulla apua diagnosointiin ja hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoon Alkuper\u00e4inen artikkeli\u00a0TurkuAmk:n sivuilla<\/p>","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[36],"tags":[],"class_list":["post-2351","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2351","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2351"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2351\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2353,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2351\/revisions\/2353"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2351"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2351"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2351"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}