{"id":2348,"date":"2017-04-20T09:59:57","date_gmt":"2017-04-20T09:59:57","guid":{"rendered":"https:\/\/stehs.verkkokauppakuiskaaja.zoner.dev\/?p=2348"},"modified":"2025-03-15T18:26:05","modified_gmt":"2025-03-15T16:26:05","slug":"avustavan-keinoalyn-avulla-apua-diagnosointiin-ja-hoitopaatosten-tekoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/avustavan-keinoalyn-avulla-apua-diagnosointiin-ja-hoitopaatosten-tekoon\/","title":{"rendered":"Avustavan keino\u00e4lyn avulla apua diagnosointiin ja hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoon"},"content":{"rendered":"

Nykyajan jatkuva tietotulva tuo ongelmia l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4. Isoja tietomassoja muokkaavaa ja niist\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 tuottavaa IBM Watsonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin nyt terveydenhoidossa diagnosoinnin ja hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tukena.<\/p>\n

\n
\n

Teksti: Niki Miettinen<\/em><\/p>\n

Avustavan keino\u00e4lyn avulla voidaan luoda nopeasti tarkkoja, vaihtoehtoisia diagnooseja, joiden avulla helpotetaan esimerkiksi l\u00e4\u00e4k\u00e4rin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa siit\u00e4, mik\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isin vaihtoehto. IBM Finlandin varatoimitusjohtaja\u00a0Kaija Sellman\u00a0kertoo Watson-keino\u00e4lyst\u00e4\u00a0huhtikuisessa Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja eHealth -seminaarissa.<\/a><\/p>\n

– Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin pit\u00e4isi lukea 160 tuntia julkaisuja viikossa pysy\u00e4kseen ajan tasalla. Watsonin kanssa on helpompi pysy\u00e4 mukana, kertoo IBM Finlandin varatoimitusjohtaja Kaija Sellman.<\/p>\n

T\u00e4rkeint\u00e4 keino\u00e4lyst\u00e4 puhumisessa on muistaa sen tukevan ihmisten ammattitaitoa. Se ei ole tullut korvaamaan ihmist\u00e4 vaan kasvattamaan p\u00e4tevyytt\u00e4. Watsonin avulla saatujen suositusten mukaan ammattilainen voi arvioida suosituksia ja tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen entist\u00e4 nopeammin ja tehokkaammin.<\/p>\n

Mik\u00e4 on Watson-teknologia?<\/h3>\n

Watson on teknologia, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oppii, kommunikoi ja perustelee. Se ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 termej\u00e4 niiden ilmaisuja ja konteksteja. Konkreettisin ero perinteisest\u00e4 on Watsonin kognitiivinen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4, joka ottaa huomioon strukturoimattoman tiedon. Strukturoimaton tieto on noin 80 % kaikesta tiedosta. Sit\u00e4\u00a0on kaikki puhe, video ja vapaa teksti.<\/span><\/span><\/p>\n

Teknologian kanssa ty\u00f6skentely on jatkuva prosessi. Watsonille pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 tietoa ja sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 opettaa, jolloin se pystyy antamaan reaaliajassa viimeisimm\u00e4n tiedon.<\/p>\n

Watson mahdollistaakin nopeammin teht\u00e4v\u00e4t ratkaisut, ja auttaa n\u00e4in terveydenhuollon ammattilaisia my\u00f6s ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ongelmia.<\/p>\n

– Kun terveystietoa analysoidaan keino\u00e4ly\u00e4 hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en, esimerkiksi diabetekseen liittyv\u00e4\u00e4 hypoglykemiaa (matala verensokeri) on mahdollista ehk\u00e4ist\u00e4, sill\u00e4 se on mahdollista ennustaa jopa kolme tuntia etuk\u00e4teen. Keskosten hoidossa taas on mahdollista havaita RSV-infektiot huomattavasti etuk\u00e4teen, Sellman havainnollistaa.<\/p>\n

Keino\u00e4ly\u00e4 on k\u00e4ytetty l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 vuodesta 2014 asti. Tutkimuksissa Watson-teknologia on auttanut jo vuodesta 2012 my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4tutkimusten parissa. Kehitys on ollut asian saralla huimaa, ja lis\u00e4\u00e4 on luvassa Sellmanin arvion mukaan.<\/p>\n

– Watsonilta odotetaan paljon. IBM:n p\u00e4\u00e4johtaja on ennustanut, ett\u00e4 vuoteen 2020 menness\u00e4 miljardi ihmist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Watsonia, Sellman pohtii.<\/p>\n

Artificial Intelligence (A.I) (keino\u00e4ly) -termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useissa ratkaisuissa, mutta Watsonista puhuttaessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mieluummin termi\u00e4 Augementet Intellgence (avustava keino\u00e4ly).<\/p>\n

Tekes ja IBM kehitt\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6ss\u00e4 digitaalisen terveydenhoidon ekosysteemi\u00e4 Suomeen. Perustetussa osaamis- ja innovaatiokeskuksessa, Watson Health Center of Excellencess\u00e4, kehitet\u00e4\u00e4n mm. terveydenhoidon uudenlaisia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja. Isoja tietomassoja muokkaavaa ja niist\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 tuottavaa IBM Watsonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n terveydenhoidossa diagnosoinnin ja hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tukena. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Watsonia muun muassa keskosten vakavien infektioiden ennakoinnissa ja aivoverenvuotojen kuvantamisessa. My\u00f6s suomalaiset terveys- ja hyvinvointialan yritykset ovat my\u00f6s ottamassa IBM Watsonia k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/em><\/p>\n

Alkuper\u00e4inen artikkeli\u00a0Turku Amk:n sivuilla<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nykyajan jatkuva tietotulva tuo ongelmia l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4. Isoja tietomassoja muokkaavaa ja niist\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 tuottavaa IBM Watsonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin nyt terveydenhoidossa diagnosoinnin ja hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tukena. Teksti: Niki Miettinen Avustavan keino\u00e4lyn avulla voidaan luoda nopeasti tarkkoja, vaihtoehtoisia diagnooseja, joiden avulla helpotetaan esimerkiksi l\u00e4\u00e4k\u00e4rin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa siit\u00e4, mik\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isin vaihtoehto. IBM Finlandin varatoimitusjohtaja\u00a0Kaija Sellman\u00a0kertoo Watson-keino\u00e4lyst\u00e4\u00a0huhtikuisessa Telel\u00e4\u00e4ketieteen ja eHealth -seminaarissa. – Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin pit\u00e4isi lukea 160 tuntia julkaisuja viikossa pysy\u00e4kseen ajan tasalla. Watsonin kanssa on helpompi pysy\u00e4 mukana, kertoo IBM Finlandin varatoimitusjohtaja Kaija Sellman. T\u00e4rkeint\u00e4 keino\u00e4lyst\u00e4 puhumisessa on muistaa sen tukevan ihmisten ammattitaitoa. Se ei ole tullut korvaamaan ihmist\u00e4 vaan kasvattamaan p\u00e4tevyytt\u00e4. Watsonin avulla saatujen suositusten mukaan ammattilainen voi arvioida suosituksia ja tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen entist\u00e4 nopeammin ja tehokkaammin. Mik\u00e4 on Watson-teknologia? Watson on teknologia, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oppii, kommunikoi ja perustelee. Se ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 termej\u00e4 niiden ilmaisuja ja konteksteja. Konkreettisin ero perinteisest\u00e4 on Watsonin kognitiivinen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4, joka ottaa huomioon strukturoimattoman tiedon. Strukturoimaton tieto on noin 80 % kaikesta tiedosta. Sit\u00e4\u00a0on kaikki puhe, video ja vapaa teksti. Teknologian kanssa ty\u00f6skentely on jatkuva prosessi. Watsonille pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 tietoa ja sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 opettaa, jolloin se pystyy antamaan reaaliajassa viimeisimm\u00e4n tiedon. Watson mahdollistaakin nopeammin teht\u00e4v\u00e4t ratkaisut, ja auttaa n\u00e4in terveydenhuollon ammattilaisia my\u00f6s ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ongelmia. – Kun terveystietoa analysoidaan keino\u00e4ly\u00e4 hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en, esimerkiksi diabetekseen liittyv\u00e4\u00e4 hypoglykemiaa (matala verensokeri) on mahdollista ehk\u00e4ist\u00e4, sill\u00e4 se on mahdollista ennustaa jopa kolme tuntia etuk\u00e4teen. Keskosten hoidossa taas on mahdollista havaita RSV-infektiot huomattavasti etuk\u00e4teen, Sellman havainnollistaa. Keino\u00e4ly\u00e4 on k\u00e4ytetty l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 vuodesta 2014 asti. Tutkimuksissa Watson-teknologia on auttanut jo vuodesta 2012 my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4tutkimusten parissa. Kehitys on ollut asian saralla huimaa, ja lis\u00e4\u00e4 on luvassa Sellmanin arvion mukaan. – Watsonilta odotetaan paljon. IBM:n p\u00e4\u00e4johtaja on ennustanut, ett\u00e4 vuoteen 2020 menness\u00e4 miljardi ihmist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Watsonia, Sellman pohtii. Artificial Intelligence (A.I) (keino\u00e4ly) -termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useissa ratkaisuissa, mutta Watsonista puhuttaessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mieluummin termi\u00e4 Augementet Intellgence (avustava keino\u00e4ly). Tekes ja IBM kehitt\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6ss\u00e4 digitaalisen terveydenhoidon ekosysteemi\u00e4 Suomeen. Perustetussa osaamis- ja innovaatiokeskuksessa, Watson Health Center of Excellencess\u00e4, kehitet\u00e4\u00e4n mm. terveydenhoidon uudenlaisia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja. Isoja tietomassoja muokkaavaa ja niist\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 tuottavaa IBM Watsonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n terveydenhoidossa diagnosoinnin ja hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tukena. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Watsonia muun muassa keskosten vakavien infektioiden ennakoinnissa ja aivoverenvuotojen kuvantamisessa. My\u00f6s suomalaiset terveys- ja hyvinvointialan yritykset ovat my\u00f6s ottamassa IBM Watsonia k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Alkuper\u00e4inen artikkeli\u00a0Turku Amk:n sivuilla<\/p>","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[36],"tags":[],"class_list":["post-2348","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2348","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2348"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2348\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2350,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2348\/revisions\/2350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2348"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2348"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.telemedicine.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2348"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}